Toukokuisia turinoita


Vappuaatto alkoi rattoisan lounaan merkeissä. Meidät oli kutsuttu Cais da Lota ravintolaan ja pöytämmekin oli koristeltu vappuisasti.

Tuo kyseinen ravintola ei ainakaan minua ole koskaan pettänyt ruokien suhteen, palvelu on ripeää ja ystävällistä, eivätkä hinnatkaan ole liialliset. Erityisesti pidän heidän brunssistaan, vaikka olen kyllä kuullut toisenkin mielipiteen – eli valikoimassa on liian paljon makeaa syötävää – minullahan se kyllä sopii, kun makea maistuu…

Vappulounaalla, ja mikä maisema taustalla

Vappupäivänä olikin tiedossa super Trivial Pursuit peli. Meitä oli kaikkiaan 15 henkeä ja siis neljä joukkuetta. Varsinkin ensimmäinen ja toinen joukkue kisasivat tosissaan voitosta. Noppa vain ei aina anna sitä lukua, jonka tarvitsisi. Arvonnan tuloksena olin kolmihenkisessä joukkueessa, ja jäimme jumbosijalle, mutta hauskaa oli silti. On se vain kummaa, että juuri silloin, kun kortissa kysytään jotain, ei nimi tule mieleen, vaikka hyvin muistaa koko tapauksen. Ehkä tuo pelitilanne tuo liikaa jännitystä minulle, mutta eivät kaikki jännitä yhtä paljon.

Vapputytöt

Lähtiessämme nappasin kuvan eteisestä, siinä ovat vierekkäin talon isännän kengät sekä minun kenkäni, vähän jopa varvasta. Pelissä vähän vaikutti siltä, että isokenkäiset tietävät.😂


Ystäväni Suomesta oli vierailulla ja tuli käytyä Porsut oikein kolmivaiheisesti. Ensin Terrazzalle syömään, sitten Irelands Eyen terassille lämmittelemään ja lopuksi Friend’s Baariin kuuntelemaan elävää musiikkia ja tanssimaan. Toki ohjelmaan kuului myös kässäkerho sekä hiukan hemmottelua Tu es Lindassa.

Kohokohta kuitenkin oli reissu Monchiqueen, jossa ensin kävimme Caldas de Monchiquessa ihmettelemässä kauneutta, sen jälkeen ajoimme (kiitos vielä kuskille) Bongart Studion keramiikkapuutarhaan ja lopuksi vielä Foian huipulle. Itse olen käynyt noissa paikoissa ennenkin, mutta Foiassa koin jotain ennennäkemätöntä. Odottelin artesaanimyymälän tuulikaapissa, kun toiset vielä tekivät ostoksiaan, enkä ehtinyt kaivaa puhelinta esiin, kun oven vierestä käveli iso, musta emakkosika. Lähdin tietenkin seuraamaan sitä saadakseni kuvan, en tiennytkään, että nuo Monchiquen eläimet käyvät ihan joka paikan tutkimassa. Onneksi tuo otus ei kuitenkaan tullut sisään itse kauppaan.

Jätä kommentti