Tavallinen tiistai alkoi niin, että kymmenen aikaan kuului kovaa lokkien kirkunaa ja käkätystä. En jaksanut edes avata silmiäni, mutta kuulin, kuinka kirkon kellot löivät kymmenen kertaa. Eli vielä lisää unta. Yhdentoista aikaan heräsin taas kovaan lokkien ääntelyyn ja ajattelin, että johan tuota voisi vaikka herätäkin. Kun on mennyt nukkumaan kolmelta, niin yhdentoista aikaan on kahdeksan … Jatka lukemista Tavallinen tiistai

Täällä ei juhannus kummemmin näy kaupungilla tai missään. Paitsi meillä neljällä suomalaisella eilen, kun olimme juhlimassa mahtavan hyvän ruoan kera mukavassa seurassa eilen. Juhannuskokko Olen tehnyt elämäni ensimmäisen verkkokauppaosstokseni portugaliksi, maksanut portugalilaisen pankin kortilla, ja vastannut s-postiin, jossa ilmoitettiin, milloin lähetys saapuu. Ja minun ollessani manikyyrissä ja pedikyyrissä hemmoteltavana oli meille kannettu kahden miehen voimin … Jatka lukemista Juhannus

Ensimmäiseksi kävin luottokampaajallani, ihana Eva, Cap Verdeltä kotoisin oleva perheenäiti, joka on todella taitava näiden letitysten kanssa. Lähdin aamulla kymmeneksi menemään tuohon kymmenen minuutin päässä olevaan salonkiin, en laittanut maskia naamaani, koska nyt en enää ole karanteenissa. Vastaan tuli sekä maskillisia että maskittomia ihmisiä, ja tuli tunne, että mullakin pitäisi olla nyt maski päällä. Sisätiloissa … Jatka lukemista Karanteeni on ohi

Sellaista olen tänään harrastanut. Ai mitäkö se on? Kerron ensin, mitä se ei ole. Jos istun tuolissa auringossa neulomassa, lukemassa tai vaikkapa ristikkoa täyttämässä, se ei ole vakavasti otettavaa auringosta nauttimista. (Käytän vastedes lyhennettä VOAN.) VOANa harrastetaan aina makuuasennossa, joten yleisin paikka on hiekkaranta. Näissä karanteeninomaisissa oloissa ei kuitenkaan vielä ole rannalle menemistä, joten tänään … Jatka lukemista Vakavasti Otettavaa Auringosta Nauttimista

Ja jopa muistankin sen... Olin menossa autolla töihin, mutta tiesin, ettei sinne kovin lähelle päässyt parkkeeraamaan, joten jätin autoni jonkin matkan päähän jonkun ostoskeskuksen parkkihalliin. Päästyäni ulos ja ylös parkkihallin uumenista, tajusin, etten tiennyt, mihin mun pitäisi mennä. Yritin päätellä suuntia ja lähdin kävelemään kapeaa, keskiaikaisten rakennusten reunustamaa katua. Ihmettelin, kuinka en ennen ollut huomannut, … Jatka lukemista Näin unta

Vapaaehtoinen karanteeni katolla jatkuu... Tuntuu, että on vähintäänkin ystävällistä olla menemättä tuonne alas ihmisten keskuuteen, kun on matkustanut kolmen lentokentän kautta. Ja mikäs täällä on ollessa, vaikka yöllä on satanut ja taivas on pilvessä, niin on kuitenkin ihan lämmintä. Yukka on hiukan kärsinyt täällä yksin olostaan, mutta tuo oikeanpuoleinen kukka, joka on Many Fingers nimeltään, … Jatka lukemista Pilvistä päivää ja piirun verran vettä