Aaton aattona iski nuha-, köhä- ja kuumeflunssa. Piti peruuttaa koko joulu, turha olisi vieraiden ollut tulla hakemaan tartuntaa. Aattona sain Buranan voimalla tehtyä meille kahdelle pienen peruna- ja lanttulaatikon, kinkkua Jouni oli paistanut jo aiemmin. Lisukkeeksi yksi pilkottu punajuuri. Joten nyt ei joulupöytä loistanut runsaudellaan, mutta ei olisi tehnyt mielikään syödä.
Aaton aattona tapahtui kuitenkin jotain ihanan positiivista, tyttäreni sai poikavauvan ja kaikki meni hyvin. Matkustankin Suomeen tammikuussa reiluksi kahdeksi viikoksi, ja flunssa saa luvan olla poissa silloin!
Joulukuun alkupuolella vedimme Jounin kanssa pienelle porukalle jouluvalokävelyn Portimãon keskustassa. Ikävä kyllä, lähdimme vähän liian aikaisin liikkeelle, kaikkia valoja ei vielä oltu sytytetty. Ruokailun jälkeen tämäkin tuli korjattua, valot jo paloivat, koska oli pimeää.
Joulukuu on ollut kylmin ikiaikoihin. Jos haluaa viettää ulkona aikaa, on parasta pukeutua tosi huolella. Tässä Jouni näyttää mallia.
Joulunalusaika kuitenkin sujui mukavasti. Hannes ei ole kaatanut kuusta kuin kerran ja sen verran taisi pelästyä, että sen koommin kuusi on saanut olla rauhassa.
Sen sijaan Hannes innostuu aina, kun otan padin esiin, se kiinnostaa todella paljon. Itsepähän olen hänelle opettanut, kuinka pyydystetään You Tubesta hiiriä, langanpätkiä tai lintuja. Ainoa kummallinen juttu on, kun ne aina häviävät jonnekin. Padin takaakaan ei löydy mitään, vaikka kuinka kurkkisi.
Monami on vihdoin antanut mulle anteeksi, että toin tuon mustan pantterin meille. Tänään hän tuli ensimmäistä kertaa mun syliini Hanneksen taloon tulon jälkeen. ❤️
Mikin kirjoituksia Portimãosta 