Joka viikko on soittoharjoitukset, kässäkerho ja ensi viikolla alkaa yin-joogakin. Ja lauantaisin on kiva mennä tapaamaan kaikkia saapuneita suomalaisia Porsuihin. Sunnuntaisin vielä tulevat karaoke-illat, joten katsoo nyt jaksaako enää lähteä.
Sitä olen tässä miettinyt, että missä välissä ehdin varsinaiseen harrastukseen, eli neulontaan, kun aina ollaan menossa johonkin. olen kuullut, että eläkeläisillä on aina kiire – hiukan siltä alkaa tuntua.
Mutta kyllä minä nautin tästä elämästä täällä. Luin tänään parin suomalaisen ukkelin kirjoituksia FB:sta ja mietin, edelleen, että elämäni paras päätös on ollut muuttaa tänne.
Korttipeliporukkakin meillä vielä toimii, vaikka sen nimi on Kesäkortttipelit – ehkä jossain vaiheessa talvipelaajat aloittavat. Edellinen pelikerta oli meillä ja oli tietty oikein mukavaa. Ainoa erehdys tapahtui, kun unohdin servettitelineen pöydälle.
Mikään ei ole Hanneksen mielestä hauskempaa kuin repiä kaikki servietit lattialle ja tuhannen tuusan nuuskaksi.
Sitten riittää siivottavaa…
Ja tietenkin, kun on tehnyt niin paljon hommia yöllä, pitää päivällä saada kunnon unet.
Mutta toki on jotan oikeita töitäkin tehty. Seuraavassa videossa pesen ikkunoita. Ja sehän vasta onkin hauskaa. Minun mielestän ihan oikeasti, koska ikkunat ovat niin matalalla, ettei tarvitse kiipeillä missään portailla, mikä helpottaa hommaa huomattavasti.
Lisäksi aikaa kuluu aika lailla peliin nimeltä WOW, Words of Wonders, ristikkopeli, johon olen jäänyt ihan koukkuun. Ja minä kun en juuri koskaan ole pelannut mitään, Mutta näköjään näinkin voi eläkkeellä käydä. Suosittelen kaikille, jotka kaipaavat aivojumppaa,
Mikin kirjoituksia Portimãosta 