Meillä on Jounin vanhempi tytär käymässä ja siksi vuokrasimme auton viikoksi. Nyt on siis tullut retkeilyä tässä lähitienoilla.
Ensimmäisenä retkenä kuitenkin oli ihan muuten tavallinen markettireissu, mutta tavaraa otettiin jo joulunkin varalle, kun oli neljä pyörää alla sekä kolme kantajaa kaikille ostoksille.
Seuraavana oli vuorossa Monchiquen korkein kohta, Foia. Siellä oli todella kylmä tuuli, mikä tietenkään ei yllätä. Hienoja kuvia kuitenkin saimme ja kahvila, josta sai lämmintä voileipää ja kahvia, oli onneksi auki.




Seuraavakin päivä oli kovin tuulinen, mutta kävimme Carvoeirossa, jonka erikoisuutena ovat kaksi samansuuntaista, toisiaan lähellä olevaa katua. Suurimmassa osassa kahviloita ja liikkeitä on siis kaksi ulko-ovea, toinen toiselle ja toinen toiselle kadulle. Näin talvella siellä on ihan mukavaa, turistisesongin aikaan koko pieni paikka on aivan täynnä enimmäkseen brittituristeja.
Jatkoimme matkaa rannikon suuntaisesti ja löysimme pienen rannan, Praia do Vale de Centianesin, joka tietenkin oli suljettu tähän aikaan , mutta aallokko oli kuvaamisen arvoinen.
Löysimme melko läheltä mukavan kahvilankin, joka oli auki, mutta tuo alue todella hienoine taloineen sekä hotelleineen näyttääkin jo siltä, että hinnat ovat pilvissä. Alunpitäen oli tarkoitus syödä ensin suolaista kahvin kanssa, ja päälle vielä järkyttävän hyvän näköistä suklaakakkua. Älysimme kuitenkin tilata laskun jo suolaisten jälkeen ja kakut jäivät tilaamatta.
Olen käynyt Sagresin maailmanlopussa monta kertaa palelemassa, joten farkkujen ja tunikan sekä takin alla oli vielä pitkähihainen T-paita ja leggingsit, eikä tällä kertaa tarvinnut palella vaan hikoilla. Siellä oli lämmintä, ensimmäistä kertaa. Takki ja farkut joutuivat autoon, hihat käärittiin ylös ja nautittiin lämmöstä.





Paluumatkalla poikkesimme vielä vanhalle linnakkeelle, joka viimeksi oli suljettu, mutta nyt auki.

Museorakennuksessa tuli Portugalin historiaa 1400-luvulta asti ja ulkoalue on laaja. Kohde olisi ollut koko päivän retken arvoinen. Sisääntuloaulassa oli juoma- ja karkki/ snack-automaatti. Jos koko päivän retkelle lähtee, kannattaa varata piknik-eväät, mikäli sää sallii ulkona syömisen.

Seuraavassa hiukan hienompia kohteita kuin tuo roskis.









Seuraavana päivänä pidin itse leipomispäivää, piparkakkuja ja ruisleipää, sekä muutama karjalanpiirakkakin. Sanon ”muutama” noista piirakoista, koska niitä oli vain 24, ihan itsellemme aamiaisiksi. Eräs ahkera suomalainen on tässä joulun alla leiponut n. 400 karjalanpiirakkaa, vähitellen ja tilauksesta.
Muut kävivät illalla ihailemassa Silvesin jouluvaloja ja kaupunkia.
Lauantaina kävimme Porsuissa, jossa koirukin sai oman joululahjansa. Tosin koiran omistaja oli sitä mieltä, että kotona lelu mystisesti katoaa, ainakin yöksi.
Sen jälkeen onkin ollut siivousta sekä laatikoiden paistelua ja maistelua. Kaikki perinteiset herkut, kala- ja salaattipöytä, peruna- lanttu- ja porkkanalaatikot sekä kinkku ja rosolli. Jälkkäriksi suklaata, kakkua ja pipareita.
Sää oli niin loistava, että alkuglögit pystyi nauttimaan ulkona.




On ollut mahtavaa kaikkina jouluina täällä, kun jokainen osallistuu tarjoiluihin osaltaan. Syötävää riittää, eikä luultavasti kenellekään koidu liikaa stressiä, ainakin toivon niin.
Pelasimme myös uutta peliä, jonka saimme Suomesta. Mysteeri-Aliasta. Se on parempi versio vanhasta Aliaksesta, koska siinä koko joukko pelaa tiimalasia vastaan, ei tarvitse olla pareja. Lisäksi pitää porukalla päätellä mysteerisana, josta pääsee laudalla eteenpäin, mikäli päättelee oikein.

On ollut mahtava joulunaika, eikä se vieläkään ole loppu. On saanut nukkua tarpeeksi, rentoutua ja nauttia.
Ja Hannes vaan jatkaa tutkimusmatkojaan täällä. Näyttää siltä, että ainakin vielä löytyy joka päivä jotain uutta ja ihmeellistä. Nyt kiinnostaa vesi. Keittiön tiskiallas on jo vanha juttu, mutta sitä hän ei ole vielä keksinyt, kuinka ammeeseen saa veden valumaan.