Olemme kävelleet kaupungilla melkein joka ilta. Kaupunki on taas satsannut kauniisiin valoihin, väreihin ja valofiguureihin puistoissa ja kaduilla. 1.12. tulimme laskeneeksi, että tapasimme 14 suomalaista täällä kotikonnuillamme vanhassa kaupungissa. Muutkin olivat lähteneet liikkeelle katsomaan kauneutta.
Lapsiperheitä on liikkeellä paljon, se on toki elämys lapsille, kun pimeä kaupunki sykkii valoa. Ja joulujunakin ajaa Alamedalta keskustaan, sitä emme vielä ole kokeilleet, mutta mieli tekisi. Tosi kaunis on myös lapsille rakennettu joulumaa keskustan aukiolla.
Tässä vielä video suihkulähteestä.
Joen rannassa on myös tunnelmallista. Ennen teatteripuistossa sijainneet kioskit on siirretty sinne ja löysimme kuin löysimmekin kioskin, joka myy Glühweinia. Myyjä jopa tunnisti meidät, koska tuo glögi on muodostunut jouluperinteeksi tässä vuosien varrella.
Ja kuinka nuo lapset ja perheet nauttivat tästä kaikesta!
Täällä on ihan itsestään selvä, että otetaan kauniita valokuvia ja poseerataan erilaisissa tilanteissa. Minusta tuntuu, että me suomalaiset emme ole ihan niin aktiivisia asettumaan kuvattavaksi, mutta saatan toki erehtyäkin.
Seuraava pikkutyttö ja hänen sisarensa kyllä nauttivat ”tähtenä” olemisesta… tai ehkä tähdenlennon alla tanssimisesta. Kuvassa on pienempi tyttö.
Kissojemme elämästä
Ostimme ihanat ja pehmeät peitot mustien nojatuoliemme peitoksi, ettei näyttäisi niin tummalta.
Oletin, että kissat ihastuvat niihin saman tien. Peitin nojatuolit noilla pehmeillä neuleilla ja seurasin, mitä tapahtuu. Meni kolme päivää, jolloin kumpikaan heistä ei hypännyt nojatuoleihin ollenkaan. Tiedän kyllä, etteivät kissat pidä muutoksista, mutta olisin luullut, että tykkäävät ja tottuvat, mutta ei niin käynyt. Nyt peitot ovat, kuten kuvasta näkyy, odottamassa jotain toista paikkaa olohuoneen pöydällä. Ei kissojen mielitekoja osaa etukäteen aavistaa.
Nyt kissat ovat palanneet entisille paikoilleen nojatuoleihin ilman mitään ylimääräisiä peittoja.
Vielä odotetaan sitä, mitä tapahtuu, kun laitan jouluvalot ja -kuusen tänne kotiin. Aikuinen kissa, Monami, on aina antanut kuusen olla rauhassa, mutta, mitä tekee vajaan vuoden ikäinen (ja aika villi) pentu, Hannes? Toivottavasti saan siitä kuvia tai videoita.
Mikin kirjoituksia Portimãosta 