Viikonloppuna vierailimme Alentejossa Vila Alva nimisessä pienessä kylässä. Kylä on kuuluisa vanhanaikaisesta viininvalmistusmenetelmästä ja pääsimme mukaan valtavien ruukkujen avaamisen juhlintaan.
Nuo ruukut tosiaan ovat paljon pitempiä kuin minä, ja niitä on paljon. Ne avataan aina Sao Martinhon juhlan aikoihin ja monet adegat, eli viininvalmistuskellarit ovat auki koko päivän, pitkälle iltaan asti, että ihmiset voivat kulkea ympäriinsä maistelemassa.
Ruukkuihin asetetaan hana alaosaan ja jos isäntä ei ehdi tarjoilemaan, koska joka paikassa on paljon ihmisiä, pyydetään asiakkaita itse täyttämään viinikannunsa tuosta vadissa, johon viiniä lasketaan, itsepalvelu siis.
Jokaisessa adegassa oli joku miesporukka, joka lauloi intonsa ilosta, kylällä kyllä lauletaan muutenkin, ihan sunnuntaina päivällä kadulla kulkiessa, vaikkei olekaan viinijuhla.
Seuraavalle videolle pyysin ihan erikseen kolmen miehen porukkaa laulamaan uudelleen, että saisin sen kuvattua, kun en aluksi ehtinyt. Ja niinhän he lauloivat.
Ja säät suosivat, oli aurinkoista ja lämmintä kaikki kolme päivää. Kävimme ajelemassa myös läheisellä järvellä ja oli niin kaunista. Siitä muutama kuva. uimapuku jäi kotiin, koska en osannut varautua, mutta kyllä tuolla näytti joitakin ihmisiä käyvän uimassa varmaan ihan virkistyäkseen.
Vila Alvan kylässä on noin viisisataa asukasta ja kolme kahvilaa, tai yksi kahvila, yksi ravintola ja yksi baari. Kävimmme tutustumassa tuossa baarissa ja tunnelma oli kuin nelisenkymmentä vuotta sitten.
Korkeimmalla paikalla kylässä on hautausmaa, josta näkee, kuinka lampaat laiduntavat ja pellot avautuvat laajoina, oltiin ihan maalla.
Hautuumaa olikin oikein valoisa ja kaunis korkealla auringonpaisteessa. Muutenkin kylä on idyllisen kaunis.
Meidän emännällämme, joka laittoi kolmen ruokalajin illallisia sekä lauantaina että sunnuntaina, sekä sunnuntai-brunssin, on kaksi maailman mahtavinta koiraa.
Muusa, vaalea koira, on jo kymmenvuotias ja Macho vielä alle vuoden ikäinen pentu.
Nautittuamme mahtavasti säästä, ihanista maisemista ja elämyksistä pääsimme tänään toisenlaisiin elämyksiin. Portimãossa sataa kuin saavista sekä ukkonen myllertää, salamoi ja jyrisee.
Tällaista se on talvisin…
Joulukoristeita ja -valoja kuitenkin alkaa jo olla joka paikassa. Sekä vielä sunnuntaihin asti Sao Martinhon huvipuisto keittiön ikkunan puolella. Tuosta melusta oli tosi kiva päästä maaseudun rauhaan Vila Alvaan.
Olen jo ihan tottunut siihen, että aurinko paistaa ja joulukoristeet kimaltelevat.
Mikin kirjoituksia Portimãosta 