Viime lauantaina Portimãon suomalaisten tapaamisessa oli tämän kesän ennätysmäärä ihmisiä. Edellisellä kerralla oli ollut jotain viisi henkeä ja sitä edellisellä kerralla yksi. Juuri sinä viikonloppuna ( kun oli vain yksi porsu) olimme kaikki katsomassa SITA-kulkuetta Alvorissa.
Mutta nyt viime lauantaina meitä taisi olla tämän alkukesän ennätysmäärä – yksitoista. Emme kokoontuneet vakiopaikassamme vaan Terrazza-nimisessä baarissa kävelykadun varrella, ja oli oikein mukavaa vaihtelua tuokin. Pizza, joka ei voita Pote Cheion pizzoja, oli kuitenkn ihan maukas , ja tunnelma oli oikein kiva.
Paitsi että istuimme varjon alla, se oli kai oikein meitä varten laitettu, ja kun aurinko meni hetkeksikin pilveen ja aika ajoin tuuli hyvinkin viileästi, oli pakko pyytää henkilökunnalta jotain lämmikettä.
Lisäksi totesimme, että meitähän on kässäkerholaisia paikalla ihan kiitettävästi. Susa oli tuonut Suomesta lehden, jota innoissamme selasimme. Nyt vaan sattui aika vaikeita ohjeita eteen. Odotamme tänne kässäkerhotaitureita syksyllä, ehkä he saavat jotain selkoa noista ohjeista.
Mun pitäis alkaa laihdutusdieetti! Ja kun en luota mihinkään näihin netistä löytyviin ihmejuttuihin, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin syödä vähemmän ja kuluttaa enemmän. Jopa minun lyhyen matematiikkani oppimäärä riittää sen ymmärtämiseen. Kuitenkin on nyt niin, että on kesä, ja haluan nauttia elämästä. Laihdutustunnelmiin palaan syssymmällä.
Kun on kaikenlaista kesäistä tapahtumaa, ei vaan voi pitää mitään dieettiä. Eilen olimme yhden ystävän 68-vuotispäivillä. Ja jälleen kerran, maailman mahtavinta ruokaa.
Meillä oli monia pieniä kilpailuja, musavisaa, korttikysymyksiä 80-luvun asioista, sekä muitakin kilpailuja. Kyllähän siinä ilta kuluu, kun kertoillaan kaikkia juttuja. Minun suosikkini oli ”Elämäsi syntymäpäivä”-kierros. Jokainen sai vuorollaan kertoa, mikä synttäri elämän varrella on jäänyt mieleen.
Minulla ne olivat 50-vuotispäivät Malmin työväentalolla, parhaat synttärit ikinä. Molempien lasten bändit soittivat, syötiin, juotiin, tanssittiin ja laulettiin karaokea. Rami ja kaverit olivat vielä silloin niin nuoria, ettei heidän annettu harjoitella siellä työväentalon lavalla ilman valvontaa, joten minä sitten valvoin heidän harjoituksiaan edellisinä viikkoina iltaisin. Hyviä cover-biisejä saatiin, ja porukka sai tanssia. Lopuksi oli vielä karaokea. Eli mahtavat synttärit!
Paikka oli aivan mahtava, synttärisankaripariskunta asuu siellä nyt kesän ajan. Tässä lyhyt videoklippi maisemista, joita terassilta avautui.
Taannoisen kirpputorikeikan jälkeen jäi vielä palauteltavia tavaroita. Minä nimittäin väsyin kesken kaiken siihen myyntiin ja lähdin kotiin, mutta vaatetankoni jäi vielä käyttöön. Tänään sitten ystävä palautti sen tuossa ohi ajaessaan ja totesimme myöhemmin, että olipa oiva ajoitus. Puolisen tuntia myöhemmin koko katu oli meidän kohdaltamme suljettu ja liikenne ohjattiin kiertotielle. Joku onnettomuus oli sattunut ja nyt oli toimittu niin, että koko liikenne pysäytettiin.
Ja vielä täytyy laittaa kissakuva. Me kovasti odotamme Monamille kaveria tänne. Ensi viikolla asia saattaa edetäkin…
Mikin kirjoituksia Portimãosta 