
Ihan ensin haluan kertoa meidän ”mukavien muijien” kässäkerhosta. Saavat toki kaikki sukupuolet osallistua, mutta toistaiseksi meitä on vain naisia. Ensi lauantaina pidämme joulumyyjäisiä Mikkola- nimisessä paikassa klo 10-14. Tuo ei kyllä ole baarin oikea nimi, mutta kaikki suomalaiset kutsuvat sitä Mikkolaksi. Minun tehtäväkseni jää vielä selvittää, missä kyseinen paikka on, koska en ole vielä koskaan käynyt siellä, mutta hyvien ohjeiden perusteella löydän kyllä.
Meikäläisen villasukkavarastot menevät myyntiin, lisäksi olen paistanut hapanlimppuja ja reissumiehiä myyntiin myös. Jännää nähdä, käykö kauppa. Jouluisia tuotteita ovat myös saaristolaisleivät, erilaiset kakut sekä joulupöydän laatikot. Ja tietenkin paljon erilaisia käsitöitä patalapuista servetinpidikkeisiin… kaikkia myytäviä asioita en edes tiedä. Mutta mukava päivä on tulossa, toivottavasti ei sada, että voimme pystyttää pöytämme ulos.

Myös Portimãon kaupunki valmistautuu jouluun. Monille kaduille, kaupungintalon aukiolle ja Alamedalle ainakin rakennetaan kovaa kyytiä taas jotain kaunista valaistusta ja koristelua. Kun olin matkalla kässäkerhoon, kävelin Rua do Comerciaa, siis kävelykatua, pitkin, ja kaiuttimista soi Jouluyö, juhlayö ja muita joululauluja. Aurinko paistoi, ja tunnelma oli lämmin. Tuli hyvä mieli. Alamedalle myös pystytetään jokajouluinen luistelurata, ihan oikeaa tekojäätä ja Mon aukiolle oli seimeä varten tänään jo tuotu eläimiä.

Olen huomannut, että erilaisissa tapahtumissa on noussut suosituksi rakentaa koristeita, jotka on tarkoitettu valokuvien ottamista varten. Näin luulen, että kaupungintalon eteen pystytetty lahjapakettikin toimii. Pakko mennä sinne kuvaamaan, kunhan valot sytytetään ja muutoin on pimeää.

Viime lauantaina tuli käytyä Lagoassa teatterissa. Esitys oli englanninkielinen Jaakko ja pavunvarsi, Jack and the Beanstalk. Mukana oli myös suomalainen tuttuni, jolta sain tiedon esityksestä. Laulu- ja tanssikohtaukset olivat todella hienoja, sekä puvustus. Kaiken kaikkiaan koko ilta oli elämys. Näytelmähän on satu, mutta suurin osa yleisöstä oli aikuisia. Ja miten yleisö elikään mukana, siis aikuiset reagoivat aivan kuten lapset olisivat tehneet. Kun paha noita saapui lavalle, yleisö mylvi, tai kun Jack teki jotain hienoa, hän sain isot suosionosoitukset. Suomessa olen tottunut siihen, että yleisö istuu aika hiljaa.

Paikka oli Auditorio Carlos do Carmo ja se oli oikein hieno. Sali oli miltei täynnä ja kun esityksen jälkeen juttelimme muutaman näyttelijän kanssa, he kertoivat, että edellinen esitys oli ollut loppuunmyyty, samoin sunnuntain esitys. Lisäksi näyttelijät olivat ikionnellisia siitä, että yleisö eli niin voimakkaasti mukana. Valokuvaaminen tietenkin oli esityksessä kielletty, joten kuvat ovat ulkoa.

Olen saanut neljännen covid-rokotteeni. Kun kesällä hain kolmannen, sattui kohdalleni kesän ainoa kaatosade ja raekuuro. Nyt aurinko paistoi kauniisti ja luontokin on vehreää, kun se saa sadetta aina silloin tällöin.

Meidän terassimmekin valmistautuu jouluun omalla tavallaan, sisälle en vielä ole valoja laittanut, mutta kunhan joulukuu koittaa, tulevat valot ja kuusi.
