Tänä aamuna oli puhelin herättämässä klo 7, mikä on meillä aivan tavattoman aikaisin. Syynä se, että talon ulkoseinää oltiin tulossa korjaamaan. Hyvissä ajoin meiltä toki kysyttiin kohteliaasti lupaa käyttää meidän terassiamme tässä hommassa. Ja toki se sopi. Eilen tuli sähköposti, jossa kerrottiin, että kittaajat ja maalaajat tulevat tänään klo 9. Ja tietenkin pahoittelut, että näin myöhään ilmoitetaan. No, mutta mikäs siinä, ajoissa ylös, että ehtii kahvit ja aamiaiset, sekä vetää jotain vaatetta päälleen.
Kolme työmiestä sieltä tulikin ja he alkoivat viritellä laitetta tuohon meidän terassimme kaiteeseen. Edestakaisin ravattiin alas portaita ja taas ylös, me olimme ovimiehinä. Senkin takia ovia piti vahtia, ettei kissa karkaa joko rappukäytävään tai terassille, koska tuo utelias veijaritar olisi voinut vähän häiritä työntekoa hyppimällä ties minne.

Kuvassa on teline, jonka varassa maalari laskeutui köysillä alas. Hänellä oli sentään kypärä, mutta istuin muistutti vanhoissa karuselleissa olevia tuoleja. No, ei siitä pudonnut, mutta minun oli pakko mennä sisälle siksi aikaa, kun hän jotenkin kiipesi siihen ”tuoliin” ja hänet laskettiin alas, en pystynyt katsomaan. Tai en oikeasti tiedä, astuiko hän karusellituoliin kadulla ja sitten hänet hiissattiin ylös. Minkäänlaista vinssin tyyppistä vekotinta en kyllä nähnyt, että luultavasti hän kiipesi tuoliin täällä ylhäällä.


Alakerran naapuritkin ihmettelevät, että mitä täällä tapahtuu.
Mutta lisää ehostusta on tiedossa. Ei vain talon seinän vaan myös minun itseni. Ensin haluan kuitenkin kertoa, kuinka hienoa minusta on nähdä kaupungilla ikääntyneitä ladyja. Ja nyt tarkoitan iällä jotain 80-90 väliä. Kun lähdetään kaupungille vaikkapa kahville istumaan, niin vaatteet laitetaan sävy sävyyn, kynnet on hoidettu ja lakattu, hiukset kammattu hienoksi ja asuun sopivat korut valittu. Minusta se on upeaa, että hyvinkin iäkkäät ihmiset haluavat pukeutua ja panostaa ulkonäköönsä. Toki kaikilla täällä ei ole siihen varaa, ja senkin huomaa selvästi.
Niinpä siis minäkin rohkaistuin ja panostin sen verran, että laitoin tänään ripsien pidennykset. Tähän ihan meidän kotikulmille on tullut uusi yrittäjä, joka tarjoaa vaikka mitä hoitoja ja kauneuspalveluita. Toissapävänä kävin kysymässä ripsistä ja sain käyntikortin, jossa oli puhelinnumero, mistä minun piti varata itselleni aika. Eilen sitten soitin ja hyvien huomenien ja esittelyn jälkeen seuraava kysymykseni oli:”Puhutteko englantia?” Sain yksinkertaisen vastauksen, ei. Jaaha, sitten vaan piti taas tankeroportugalilla saada aika varattua, ja se onnistui kuin onnistuikin. Olin tänään vähän ennen kymmentä siellä ja nuori tyttö otti minut vastaan. Makasin lavitsalla melkein kaksi ja puoli tuntia, ja hän oli huolellisin ja varovaisin ripsien laittaja, jonka olen kohdannut. Varmasti kokemuksen myötä hoitoaikakin lyhenee, mutta lopputulokseen olen todella tyytyväinen. Hinta oli kokonaiset 25€ ja sain vielä ripsiharjan kaupan päälle. Nyt vaan jännitetään, että kauanko nämä pysyvät, mutta luulen, että hän on saanut minusta uuden kanta-asiakkaan.

Mikäli joku täällä Portimãossa asuva on kiinnostunut, annan mielelläni yhteystiedot ja suosittelen. (Hannele ei enää tee ripsiä)