Siksi, että on tuntunut siltä, ettei ole mitään sanottavaa. Mutta onhan sitä, kun avaa silmänsä ja huomaa, kuinka valtavan kaunista täällä ympärillä on.
Ikävältä tuntuu lukea uutisia Suomesta, kun siellä on niin haasteelliset säät, hirveästi lunta, räntää, vettä yms. Sekä lisää on luvassa, juuri luin.
Avasin siis silmäni tälle orastavalle keväälle. Luonnossa kasvaa paljon kaikkia kukkia, osa tietenkin myös istutettuja, mutta niitä on ilo katsella. Seuraavat kuvat ovat taas Lagosissa, jossa kävimme ystäväni kanssa ostamassa hiukan portugalilaista keramiikkaa.
Jo kertaalleen aikaisemmin olen käynyt keramiikkamyymälässä, jossa ihailin niin tyylikkäitä ja värikkäitä esineitä. En kuitenkaan raaskinut ostaa silloin kahvikuppeja, joita himoitsin, koska ne maksoivat kympin kappale. Eilen sitten päätin, että NYT! Joten vihdoinkin meillä on tarpeeksi isot kahvikupit ( n. 3 desiä), ettei tarvitse koko ajan juosta kahvikoneella hakemassa lisää. Ja käsinmaalatut värit ovat sellaiset, että niitä katsellessa herää paljon pirteämmin.
Tässä kohdassa pitäisi mennä keittiöön ja ottaa uusista kupeista kuva, mutta se on mahdotonta, koska kissa hyppäsi syliini, eikä näytä olevan menossa mihinkään.
Lounasravintolassa Lagosissa huomasin, koska istuin pöydässä kasvot merelle päin, että kaukaa lähestyy hieno ja iso puinen laiva. En tiedä, mikä se oli, mutta lopulta laiva tuli kaupungin kapealle joelle, jonne se rantautui. Siinä joenuomassa laiva näytti todella valtavalta.
Ja nyt kissakin meni omille teilleen, hänelle taisi tulla kuuma, kuten minullekin. Seuraavaksi siis kuva uusista kahvikupeista. Saa arvata, kumpi väri on minun.
Joitakin kukkia löytyy meidänkin terassiltamme. Eräät ystävät toivat tuomisiksi niin kauniin callan. Toivon vain, että saan sen pysymään elossa ja kasvamaan isoksi. Eritoten mahtavaa on, ettei se ole valkoinen calla. Tässä meidän kotikatumme varrella joku on istuttanut sellaisen maahan. Siis luultavasti poistanut muutaman katukiven ja laittanut multaa tilalle, se on jo reilusti yli puolimetrinen, mutta kun valkoisista calloista tulee aina mieleen hautajaiskukat, niin tämä kaunis kellertävä on paljon parempi.
Olen jo pariinkin kertaan kirjoittanut Lagosista. Se on kaunis kaupunki myös, mutta en haluaisi asua siellä. Eilisen reissun aikana totesin, että turisteja on jo paljon, eikä juuri kukaan käytä maskeja ulkona, koska ei ole enää pakko. Sisätiloissa niitä pitää edelleen käyttää. Kaupunkikävely on tunnelmaltaan aivan erilaista kuin täällä kotona Portimãossa. Ympärillään kuulee puhuttavan monia eri kieliä ja sortsiasuisia on liikkeellä. Sehän tässä onkin hassua, että mekin olemme varautuneet ulkona liikkumiseen toppatakein tai vähintään villapaidoin tai -huivein, kuten paikallisetkin.
Facebook laittoi esille tänään muiston, jossa olen täällä kolme vuotta sitten talvilomalla, samanlaisessa asussa tarkeni tänäänkin parvekkeella, mutta kaupungille pukeudutaan lämpimämmin, eikä se ole yhtään turhaa, tuuli on kylmänsävyinen ja varjossa tulee myös kylmä. Ja toki on tuntunut erilaiselta tulla tänne lomalle suoraan Suomesta, tarkenee ihan eri lailla. Näin tässä portugalisoidutaan!
Enkä kai enää muuta osaa kirjoittaa, kuin että elämä on ihanaa!
Portimão on kaunis kotikaupunkini!
Seuraavaksi menemme käymään Coimbrassa huhtikuussa. Airbnb-asunto on jo varattu.
Laittakaapa, ystävät, varsinkin Suomesta, kuulumisia tännekin päin!
Mikin kirjoituksia Portimãosta 