Teimme ystäviemme kanssa kolmen yön retken Porton kaupunkiin. On kyllä hieno paikka, ja iso, vain murto-osan ehti kaupungista nähdä niin lyhyessä ajassa.
Ensimmäisenä iltana ja toisena päivänä vielä satoi hyvinkin runsaasti, joten se hiukan hillitsi kaupungilla kävelyä.
Vaikka videolla puhutaan taksin tilaamisesta, emme sitä kuitenkaan tilanneet. Aurinkovarjo toimi hyvin sateenvarjona, mutta jalat kyllä kastuivat. Ajelimme metrolla ja kabiinihissillä.
Olen aina luullut, että Portimão on mäkinen kaupunki. No ei kyllä ole verrattuna Portoon. Kun metrolla matkusti Douro-joen toiselle puolelle Gaiaan, tuntui mukavalta päästä sieltä alas hissillä. Kerran kävelimme pieniä katuja pitkin ylhäältä alas, aivan mahtavia pikkuisia kujia ja taloja siellä tuli nähtyä, vaikka olikin tosi liukasta, kun katukivet olivat ihan märkiä.
Joka päivä ei kuitenkaan satanut. Saimme jonottaa noin tunnin verran kuuluisaan 1906 valmistuneeseen Lello-kirjakauppaan kastumatta lainkaan. Kauppa on jonottamisen arvoinen. Sitä on joidenkin lähteiden mukaan sanottu jopa maailman kauneimmaksi kirjakaupaksi. Ostin itselleni Pikku Prinssin portugalin kielellä.
Kattoa 
Kirjahyllyjä 
Portugalilainen Nobelisti 
Katon lasimaalaus 
Portaat yläkertaan 
Pylväs
Kaupungilla näkee kaikenlaista. Seuraavan kuvan naikkonen – tai tarkoitus, miksi se on asetettu kerrostalon parvekkeelle – ei auennut minulle. Hiukan hätkähdin, kun ensin sivusilmällä vilkaistuani luulin, että kyseessä on oikea ihminen itsemurha-aikeissa.
Hieno reissu oli! Vielä tähän loppuun muutama kuva upeista rakennuksista, joita oli hurjan paljon.
Mikin kirjoituksia Portimãosta 