Yli vuosi sitten, toukokuussa 2020 jäin pois työelämästä ja sain oppilailtani ison pahvilaatikon lahjaksi. Siellä oli sisällä lahjakortti, jossa luki Lunch At the wineyard. Heti kesäkuun alussa matkustimme tänne Portimãoon ja lahjakortti matkusti mukana. Tosin ilman pahvilaatikkoa. Sitten alkoivat koronarajoitukset, kaikki paikat sulkivat ovensa pariinkin otteeseen, ja lahjakortti oli vielä käyttämättä. Otin yhteyttä kyseiselle viinitilalle ja sain korttiin lisää aikaa aina ensi joulukuuhun asti.
Eilen olimme viinitilaretkellä. Paikka oli aivan mahtava. Ensimmäisessä kuvassa on 2000 vuotta vanha oliivipuu, jonka juurella normaalisti nautitaan lounasta. Nyt kuitenkin sattui niin, että olimme liikkeellä sinä ainoana sateisena päivänä, joten poikkeuksellisesti lounas oli sisätiloissa. Ja Algarvessa kun ollaan, niin loppuiltapäivästä jo paistoikin aurinko.
Alkupaloiksi saimme tuorejuustoa, maustettuja porkkanasiivuja, oliiveja, leipää, tonnikalakikhernesalaattia ja algarvelaista papusalaattia, josta ei ihan tarkkaan tiennyt, mitä kaikkea siinä oli, mutta kaikki maistui NIIN hyvältä. Lisäksi tilkka tilan valkoviiniä, jonka maku oli tasan tarkkaan suunniteltu yhteensopivaksi kaikkien ruokien kanssa.
Seuraavaksi tarjoiltiin lämpimiä turskapaistoksia, ja olin luvannut, että ainakin maistan kaikkea, mitä eteeni kannetaan, siis pitihän niitäkin maistaa, vaikken alkuunkaan ole turskan ystävä. Mutta nämäpä paistokset olivatkin niin hyviä, että söin niitä kaksi! Ja turskan kanssa tarjoiltiin tilkka roseviiniä, parempaa en ole ikinä maistanut.
Pääruoaksi pöytään tuotiin keitettyä riisihernelisuketta aivan mahtavan makuisten porsaanlihasuikaleiden kanssa sekä tuoresalaattia. Joka ikinen kimpale tuli syötyä. Sekä liharuoan kanssa tietenkin punaviiniä.
Jälkiruoaksi tarjottiin tyypillistä portugalilaista appelsiinitorttua, jollaista olen ennenkin maistanut, mutta tämä oli paljon parempaa kuin aiemmat maistelemani. Lisäksi erilaista punaviiniä kuin lihan kanssa. Se sai appelsiinitortun ihan sulamaan suussa. Kyllä olivat kaikki maut todella tarkkaan suunniteltu yhteensopiviksi.
Lounasta nautittiin kaksi tuntia, minkä jälkeen käytiin kävelemässä pieni lenkki viinitilalla. Meitä opastanut mies kertoi, että kesäisin, kun töitä on kaikken eniten, on todella vaikeaa saada tilalle tarpeeksi työvoimaa. Lisäksi isoa haittaa aiheuttavat jänikset, jotka kaivelevat kolojaan joka paikkaan. Traktorin kuljettajan on kuulemma oltava todella tarkkana, ettei aja jänisten koloihin ja saa koko traktoria kaatumaan kumoon.
Kun sade oli loppunut, alettiin ulos oliivipuun alle kattamaan jo pöytiä illallista varten, mutta minua ei yhtään harmittanut, että aterioimme sisällä. Rakennus oli niin hieno, WCtä myöten, joten vielä muutama kuva sisätiloista.
Eli oli aivan mahtava päivä, josta suurkiitokset kuuluvat entisille oppilailleni. Tuskin olisin koskaan tullut menneeksi tuonne viinitilalle ilman lahjakorttia!
Tilalla on myös hotellihuoneita sekä kokonaisia huoneistoja, joihin voi majoittua. Katselin netistä, että hinnat vaan ovat aika hulppeita. Kolmen yön majoitus huoneistossa maksaa yli 800€.
Mikin kirjoituksia Portimãosta 