Suomessa olen ollut havainnoivinani, että pitkään jatkunut hellejakso saa ihmiset nuutuneiksi, holtittomiksi liikenteessä ja joskus jopa äkäisiksi… pitääköhän paikkansa?
Mutta täällä! Ihmisten luulisi olevan tottuneita kuumuuteen. Tosin kesäisin lukemat ovat kymmenisen astetta enemmän kuin Suomessa (itse asiassa useimmiten talvisinkin), 25 ei vielä ole mikään helleraja.
Tällä viikolla on liikenteessä kuitenkin tapahtunut kummia.
Ensinnäkin alakertaan Lissabonista muuttanut uusi asukas teloi oman autonsa. Eikä minkä tahansa auton. Se on Porsche Cayenne SUV, mattamusta katumaasturi automaattivaihteilla ja kattoluukulla. (Jouni kertoi nämä yksityiskohdat.) Ok, O Senhorilla on sikahieno auto, mutta sitä en voi ymmärtää, kuinka sen OIKEAN etukulman saa osumaan yksisuuntaisella kadulla VASEMMALLE puolelle parkkeerattaessa kadun oikean puolen talon seinään! Molemmilla puolilla kun on vielä kapea jalkakäytäväkin. Jotain huutoa alhaalta kuului tuon tapauksen jälkeen, koska yksi asukas tuli tarkastamaan, ettei vaan hänen autoaan oltu kolhittu. Ei ollut, vain toisen talon seinää.
Toinen outo tapaus liikenteessä sattui eilen. Yhdellä pääkaduista oli liikenne poikki pitkään ja käytettiin poikkeusreittejä, koska joku kuljettaja oli saanut autonsa kääntymään katolleen. Ambulanssi oli pitkään paikalla ja lähti pillit ulvoen kohti sairaalaa. Myös hinausauto ja poliisit olivat onnettomuuspaikalla yllättävän pitkään.
Nappasin kuvan ja tekstin Portimãon Facebook- sivulta. Siellä kovasti ihmeteltiin, kuinka auton on voinut saada katolleen tuollaisessa paikassa. Joku sentään älysi kysyä, kuinka kuskin kävi, mutta muuta ei tiedetty kuin että hän on sairaalassa.
Jotta täytyypä vain ottaa ihan rauhallisesti täällä kuumuudessa. Kerran, jo alkukesästä, olin vähällä jäädä auton alle, kun kävelin tuonne keskustaan. Takaani tuli nimittäin sähköauto, josta ei tietty lähde juuri mitään ääntä. Kävelin kapealla jalkakäytävällä, jälleen yksisuuntaisella kadulla, oikealla puolella katua ja tarkoitukseni oli kääntyä vasemmalle ja ylittää katu. Onneksi vilkaisin kuitenkin taakseni, ja näin, että melkein vieressäni oli tuo sähköauto. Hiukan hypähdin, ja opin katsomaan taakseni.
On kuitenkin ihanan lämmintä, nautin siitä kovasti. Kukat kukoistavat, molemmat rokotukset on saatu ja elämän normalisoitumista odotellaan. Tosin vielä jonkin aikaa. Luvut ovat taas nousussa, mutta myös rokotusohjelmaa on nopeutettu.
Mikin kirjoituksia Portimãosta 