Monien täällä jo pitkään asuneiden mielestä tämä syksy on ollut poikkeuksellisen kylmä, pilvinen ja sateinen.
Huolissani minäkin päivittäin katselen kasveja ulkona terassilla, kun en oikein tiedä, pitäisikö niitä välillä tuoda sisään, etteivät ne saisi liikaa vettä. Isoimmilla myrskyillä osa kasveista on jo tuotukin sisään, ja sitten taas takaisin ulos, kun säät ovat parantuneet.
Mielenkiinnolla seuraan myös maailman rumimman kasvin elämää. Sillä on monta nimeä, paras ehkä on Paholaisen selkäranka, koska se on niin sitkeä, älyttömän agressiivinen lisääntymään ja mahdottoman ruma. Kasvi onkin ollut pakko siirtää ylhäiseen yksinäisyyteensä, ettei se tiputtele siemeniään kaikkien muiden kukkien purkkeihin.
Samettiruusut ovat kovasti lisääntyneet ja kukkivat hienosti. Ruukkuun tulikin alkukesästä tiputeltua aika rutkasti siemeniä, nyt sen huomaa.
Satoi tai paistoi, ei hätää, nautin olostani täällä, koska on aikaa seurata kasvien elämää vaikka päätyönään.
Taitaa olla niin, että varsinainen kasvukausi onkin nyt talvella, koska kesällä on niin kuivaa. Ainakin tuolla kaupungilla on todella vihreää. Katukivien väleistäkin pukkaa vihreää ruohoa.
Yllättävä neuletilaus
Enpä olisi uskonut, että minulta tilataan paksut lapaset täällä, mutta niin vain kävi. Eräs golfia harrastava lady tarvitsee reilun kokoiset ja lämpimät lapaset, jotka voi vetää golfhanskojen päälle, kun kävelee kentällä paikasta toiseen. Lyöntien ajaksi ne otetaan pois kädestä. On siis todella ollut poikkeuksellisen kylmä syksy.
Akuutti lankapula alkaa kyllä vaivata todenteolla. Villasukkiakin kyllä ostettaisiin, mutta en ole löytänyt täältä sukkalankoja. Tilasinkin niitä netistä, mutta sehän kestää ja kestää… ja kun postin ilmoitus joskus tulee, niin pääsee taas, ah, niin ihanaan postijonoon seisomaan.
Luotettavaa toimitusta
Meillä on kaasuliesi ja kuuma vesi lämmitetään kaasulla. Alusta asti olemme käyttäneet samaa firmaa kaasun hankkimiseen. Isokokoinen ja todella vahva mies kantaa olkapäällään täyden kaasupullon neljänteen kerrokseen ja vie vanhan pullon pois.
Jos sattuisi käymään niin, että emme vielä ole hereillä, kun kaasun tuoja on ovella, niin varmuuden vuoksi olemme laittaneet jo illalla tyhjän pullon oven ulkopuolelle ja rahat siihen alle. Kiipeämisestä tänne yläkertaan saa aina jonkun euron tippiäkin.
Mikin kirjoituksia Portimãosta 