Aurinkoa ja kutomista


Kuinka sellaisesta voi edes kirjoittaa tekstiä, mutta ajattelin yrittää, sillä tämä päivä on ollut NIIN rentouttava, että!

Kaikkea sitä ehtii ajattelemaankin siinä käsitöiden ohessa, esimerkiksi sitä, että koko päivän on ollut huoli, milloin poika tulee kotiin Ilosaaresta, ja tulihan se viimein, ihan tyytyväisenä ja mukavat festarit takanapäin. On se hassua, että kun itse lähden jonnekin pitemmälle autoilemaan, en ole pätkääkään huolissani, mutta sit jos jompikumpi lapsista on reissun päällä, niin vähän väliä miettii, että toivottavasti kaikki on hyvin! Tai täytyy totuuden nimessä sanoa, että tällaisena vapaalöhöilypäivänä miettii, mutta jos itsellä on kiirusta, niin ei silloin koko ajan mieti ja huolehdi.

Siksi kai pitääkin järkätä itselleen kaikkea mielekästä tekemistä, turha miettiminen ei ole kannattavaa. Mulla on näytelmässä seuravanlainen repliikki: ”Se justiinsa on teillä itseänne liian fiksuina ja sivistyneinä pitävillä ihmisillä vikana, että te mietitte ja pohditte ja pähkäilette ja mitä vanhemmaksi te tulette, niin sitä enemmän te fundeeraatte ja kiehutatte päätänne kaikella turhalla… ” Repliikki siitä jatkuu, mutta tuon edellisen haluan kyllä muistaa, ihan itseänikin varten. Ja sen lisäksi haluan oppia erottamaan, mikä on turhaa päänvaivaa ja mistä on jotain hyötyä. Toistaiseksi olen taipuvainen ajattelemaan, että sellainen ei ole turhaa, mikä luo jotain uutta, konkreettista tai ratkaisevaa. Muu pyörittely lienee aika turhaa.

Jotkut kyllä meditoivat, onhan se ajattelua sekin, sellaista en vielä ole oppinut. Taidan olla käytännön ihminen, työläismuija, joka saa iloa ja nautintoa siitä, että jotain konkreettistakin tulosta syntyy.

Ja kuitenkin kesän konkreettisin anti on auringon tuoksu iholla! Kun on mahdollisuus olla auringonpaisteessa tarpeeksi kauan, alkaa iho tuoksua aivan erilaiselta – enkä nyt tarkoita hikeä – vaan sellaista auringontuoksuista ihoa. Lämpö varastoituu koko kroppaan ja rentous leviää mieleen. Ehkä ensi loka-marraskuussa luen läpi näitä kirjoituksia ja opettelen meditoimaan tai ainakin tekemään jotain mielikuvaharjoituksia saadakseni hyvän olon. Vaikka talvikautena kyllä yleensä teen vielä enemmän käsitöitä, enkä vielä osaa kutoa ja lukea yhtäaikaa! Treenattavaa riittää!!

Kohtaus näytelmästä, tietty

2 ajatusta aiheesta ”Aurinkoa ja kutomista

Jätä kommentti