Kyllä mä vähän sekaannnun tän kanssa


En tiedä, mihin mun kirjotukset menee, aluksi meni tietoihin ja nyt etusivulle – tai en ole ihan varma!

Pääasia kuitenkin, että tulee kirjoitettua. Pitkinä talviöinä voi sitten yritää löytää täältä jotain. Nyt on ikävä Saaraa, että saisin neuvoja tän blogin hallintaan. Ja muutenkin Saara aina tuo niin paljon vilkkautta ja iloa taloon!

Hyvä päivä on ollut, aurinkoa, teatteriharkkoja ja makaroonilaatikkoa, se on loma se, kun ei päivään tarvi enempää mahduttaa.

Huomisellekin on jo suunnitelmaa ihan riittävästi; lakkiaisten viimeiset rippeet on hoidettava pois eli palautettava lainatut skumppalasit, IKEAsta täytyy hankkia vaaterekkejä teatterille ja sit tota pyykkiä ja tiskiä, oh, en tiedä, kuinka tulisin toimeen ilman sähköä, kun nuo jälkimmäiset duunit onneksi hoitaa koneet. Sitten vaan repliikit päntätään ulkoa, aivot ovat kone,  eikä siinä sen kummempaa tekemistä olekaan!

Harmittaa, kun mulla ei ole kameraa! Edellinen on ikivanha ja rikki, uutta en ole raaskinut vielä ostaa ja   kännykällä tulee huonoja kuvia. Olis vaan niin paljon kaikkea kuvattavaa, käsitöitä, kukkia ja värejä, tapahtumia, ihmisiä ja ilmeitä.

Ja saas nyt nähdä, mihin tämä tallentuu, kun laitan sen menemään – viisaita neuvoja vastaanotetaan, kiitos!

Yksi ajatus aiheesta ”Kyllä mä vähän sekaannnun tän kanssa

  1. Äityskä! Saat mun kameran! Ostin sen, kun Keskisen Vesa niin houkuttelevasti oli laittanut tarjoukseen. Kamera on tosi huono ja toimii pattereilla, siihen piti vielä ostaa muistikorttikin erikseen. En kuiteskaan ikinä käytä koko romua, kert en tykkää sen kuvanlaadusta. (Itsehän olen nykyään valokuvataiteilija, niinkuin Facebookista oletkin varmasti jo huomannut.) Uskon, että saat sillä kuiteski ihan kivasti kuvattua sun käsitöitä ja muita. Kamera on mulla täällä messissä, mutta en nyt oo ihan varma, että onko mulla niitä mitään tarpeellisia piuhoja mukana. Kaipa sellaisetkin saa helposti hankittua. Tai sitten pitää ootella, että käväisen Vaasassa.
    Ja kivaa, että aloitit tän blogin. Ainakin Otto ja minä luettiin tää, varmasti muutama muukin. Musta on kiva lueskella peruskuulumisia. Ja hei mä tuun taas joku päivä kotiin. Musta ois kiva mennä sun kanssa vaikka sinne salarannalle joku päivä. Sitten kun molemmat keritään!
    Haleja ja vilkkautta!

Jätä kommentti